Terveisiä Ponilaaksosta

Tässä muutama kuva meidän Ponilaaksosta, siellä asuu My Little Ponyja. He ovat meidän ystäviä.

Oikea My Little Ponyjen talli on löytynyt aikoinaan kirpparilta muutamalla eurolla.

Pollen loimi

Minun hevoseni Polle halusi loimen. Tässä kuvassa hän on etsimässä kangasta loimeen. Hän valitsee punaisen kankaan, jossa on mustia ja valkoisia raitoja.

Turpa kankaissa.

Olimme katsomassa, kun Pollelle ommeltiin loimea. Se oli Varsan ompelema. Minulla on päälläni mekko, jonka alaosa on tehty samasta kankaasta kuin minun hääpukuni. Victorialla on päällään mekko, jonka yläosa on tehty Varsan vanhasta sukasta ja alaosasta Varsan vanhasta legginsistä. (Ihminen on innostunut kierrättämään rikkinäiset sukat meidän mekkojen yläosiksi, kun niissä on kauniita kuvioita.)

Kauniit reunat kuvassa!

Pollen loimi oli valmis. Toinen puoli oli kultainen ja toinen punainen.

Loimen arkipuoli.

Ja Polle oli iloinen! Iiha-haa!

Loimen juhlapuoli.

Sammakkolammella....

Tähkäpää kertoo meille tarinan:

Menin sammakkolammelle tapaamaan sammakkoystävääni. Sen sijasta että olisi tullut vain yksi sammakko tulikin viisi sammakkoa ja ne alkoivat kiipeillä minussa ympäriinsä.Välillä he menivät nutturan päälle, jotkut olivat maassa ja huusivat: "kvaak!". Yksi sammakko antoi minulle pusun.

 

Tämä asu on tehty Varsan vanhan hameen helmasta.

Victoria kertoo kohtaamisestaan jättiläisen kanssa

Olin katselemassa perhosia kasvihuoneessa.Minä sain perhosilta lahjaksi uuden kruunun.

(Kruunu on oikeasti tehty vanhasta puhkikuluneesta kultaisesta kerhotossusta)

Kävin kastelemassa kukkia, mutta huomasin, että iso käsi kurkisti keskeltä kukkapenkkiä. Se oli vielä isompi kuin Kenin käsi. Minä pelkäsin, että se olisi jättiläinen. Niin kuin se olikin jättiläinen.

Jättiläisen käsi pilkottaa kuvan alareunassa.

Jättiläinen nappasi minut kiinni, koska minulla oli päälläni hieno kimalteleva mekko. Jättiläinen haluaa kaiken kultaisen ja kimaltelevan, niin hän halusi napata mekkonikin.

"Iiiiiik!"

Jättiläinen alkoi viedä minua luolaansa. Se ärisi. Minä pääsin pakenemaan, mutta voi ei, kruununi oli jäänyt kukkaruukun viereen!

"Minä kaadun!"

Mutta voi ei! Jättiläisen käsi tulee uudestaan ja se menee kruunua kohti. Jättiläinen nappasi kruunun ja pisti sen luolaansa. Mutta minä menin takaisin jättiläisen luolaan ja kysyin jättiläiseltä: "oletkos sinä tosi vahva?". Jättiläinen vastasi: "kyllä minä olen, minä jaksan nostaa vaikka kokonaisen kaupungin". Minä sanoin: "sitten sinä varmaan voit sitoa itsesi kattoon ja päästä siitä puhaltamalla irti". Niin jättiläinen sitoi itsensä kattoon, mutta ei saanut itseään puhaltamalla irti, eikä repimällä eikä sahaamalla. Sitten se paisko sen kirveellä rikki ja sitten se pääsi irti (kertoo jättiläinen itse).

Napsis!

Ulkoilemassa

Olen ulkona linnan puutarhassa Arielin ja Silvian kanssa. Minulla on uusi turkisviitta, mutta se ei ole leikattu mistään eläimestä vaan on tekoturkista. 

Silviallakin on uusi viitta, mummun osti Eurokankaasta tilkkusäkin, josta löytyi tämäkin ihanan pehmeä kangas.

Arielilla on toppatakki. Mitäs tykkäätte meidän uusista ulkovaatteista? Arkisia, upeita vai kummallisia, äänestäkää!