Victoria kertoo kohtaamisestaan jättiläisen kanssa

Olin katselemassa perhosia kasvihuoneessa.Minä sain perhosilta lahjaksi uuden kruunun.

(Kruunu on oikeasti tehty vanhasta puhkikuluneesta kultaisesta kerhotossusta)

Kävin kastelemassa kukkia, mutta huomasin, että iso käsi kurkisti keskeltä kukkapenkkiä. Se oli vielä isompi kuin Kenin käsi. Minä pelkäsin, että se olisi jättiläinen. Niin kuin se olikin jättiläinen.

Jättiläisen käsi pilkottaa kuvan alareunassa.

Jättiläinen nappasi minut kiinni, koska minulla oli päälläni hieno kimalteleva mekko. Jättiläinen haluaa kaiken kultaisen ja kimaltelevan, niin hän halusi napata mekkonikin.

"Iiiiiik!"

Jättiläinen alkoi viedä minua luolaansa. Se ärisi. Minä pääsin pakenemaan, mutta voi ei, kruununi oli jäänyt kukkaruukun viereen!

"Minä kaadun!"

Mutta voi ei! Jättiläisen käsi tulee uudestaan ja se menee kruunua kohti. Jättiläinen nappasi kruunun ja pisti sen luolaansa. Mutta minä menin takaisin jättiläisen luolaan ja kysyin jättiläiseltä: "oletkos sinä tosi vahva?". Jättiläinen vastasi: "kyllä minä olen, minä jaksan nostaa vaikka kokonaisen kaupungin". Minä sanoin: "sitten sinä varmaan voit sitoa itsesi kattoon ja päästä siitä puhaltamalla irti". Niin jättiläinen sitoi itsensä kattoon, mutta ei saanut itseään puhaltamalla irti, eikä repimällä eikä sahaamalla. Sitten se paisko sen kirveellä rikki ja sitten se pääsi irti (kertoo jättiläinen itse).

Napsis!